Kuunteleeko kohderyhmä, kun brändisi puhuu? Erottuuko brändisi omaperäisyydellään? Käykö sisältöjenne ympärillä kuhina? Tällä testillä voit pohtia, missä vaiheessa ajatusjohtajuuden polkua brändisi astelee ja miten se pääsee polulla eteenpäin.
Muistathan, että datalähtöisen kohderyhmämäärittelyn lisäksi tarvitaan tiukkaa priorisointia. Jos yrität puhua kaikille ryhmille, viestisi ei todennäköisesti kolahda kenellekään.
Kohderyhmähaastattelut ovat yksi hyvä tapa päästä syvemmälle kohderyhmän sielunelämään ja ymmärtää sitä paremmin.
Sisällöilläsi on lisäarvoa vain, jos kohderyhmäsi haluaa vapaaehtoisesti hakeutua niiden pariin eli viettää brändisi parissa aikaa.
Erottautuminen ja omien puheenaiheiden löytäminen vaatii strategista pohdiskelua monella tasolla. Miten brändisi muuttaa maailmaa? Mitä maailmassa tapahtuu sellaista, joka vaikuttaa kohderyhmääsi ja brändiisi, mutta josta muut eivät puhu?
Oman visuaalisen kielen luominen kannattaa ulottaa sisältöön asti. Sen täytyy puhutella firman sisäisen väen lisäksi myös kohderyhmääsi, jolla ei ole mitään pulaa erottuvan näköisestä, korkealuokkaisesta sisällöstä.
Harva on kaikessa valmis ja täydellinen, mutta myös matkalla kannattaa avata suunsa. Ihmiset odottavat kuulevansa ajatuksianne myös niissä asioista, joissa ette ole vielä maalissa.
Ajatusjohtajuus ja tuloksia tuova sisältömarkkinointi vaativat pitkän aikavälin kirkkaan tavoitteen, hyvän vuositason suunnitelman ja säännöllisyyttä ulostuloissa.
Ajatusjohtajuus rakentaa myös työnantajamielikuvaa. Olet voittanut jotain arvokasta, kun saat oman henkilöstön laittamaan itsensä peliin ja osallistumaan aktiiviseen keskusteluun eri foorumeilla.
Omaperäisyys on ajatusjohtajuudessa olennaista. Omat puheenaiheet ja uniikki näkökulma auttavat pääsemään nopeammin perille.
Ajatusjohtajuus ei ole sama asia kuin suuri tunnettuus. Ajatusjohtajuus ponnistaa yrityksen strategisista tavoitteista ja kertoo jotain uniikkia maailmasta – ja sitouttaa samalla koko organisaation ja yrityksen sidosryhmät. Sisällöt herättävät keskustelua ja työntekijä tuntee niiden jakamisesta ylpeyttä.
Ajatusjohtajuuden ei tarvitse olla jokaisen yrityksen tai brändin tavoite. Toisille asiantuntijuus on sopivampi valinta. Ajatusjohtajuus kuitenkin vahvistaa brändiä, ja ajatusjohtajan tuotteesta ollaan valmiita maksamaan enemmän.
Myös vaiti oleminen on valinta. Kuluttajat toivovat kuitenkin yrityksiltä entistä läpinäkyvämpää viestintää. Suomalaista 67 prosenttia – naisista jopa 72 prosenttia – pitää vastuullisuutta tärkeänä osana yritysten toimintaa. Vastuullinen organisaatio ajattelee yhteiskunnallista rooliaan laajasti. Ajatusjohtajuus voi ponnistaa esimerkiksi yrityksen vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön.
Joskus omaa uniikkiutta on vaikeaa nähdä itse. Me Sanoman sisältömarkkinointitiimissä autamme kirkastamaan yrityksenne tavoitteita, tutustumaan kohderyhmäänne ja laatimaan ajatusjohtajan arvoisia sisältöjä.